Mitä pienenkin rakennusalan yrityksen pitäisi tietää digitalisaatiosta

Rakennusalan digitalisaatio leviää vähitellen, välillä jopa harppauksin. Kehitys etenee, kun ohjelmistokehittäjät ovat mukana rakennusalan ammattilaisten kanssa sorvaamassa toimivia palveluita mm. laadunhallintaan, toiminnanohjausjärjestelmiin ja käytännön suunnittelutyökaluihin. Isoimmat rakennusalan toimijat kykenevät ottamaan uusia palveluita nopeasti käyttöön ja panostavat myös niiden kehittämiseen. Miten pienempien yritysten tulisi suhtautua tähän rakennusalan vääjäämättömään digitalisoitumiseen?

Käytännön toimintaa ei kovin helposti viedä bittimuotoon. Siihen tarvitaan vielä muutama piilaakson kaveri vääntämään pidempää pätkää tiukkaa koodia. Paljon rummutettu robotiikkakin on toistaiseksi sen verran kehitysvaiheessa, että töiden tekeminen työmaalla jää vielä ihmisten kontolle. Suuri osa rakennusalan töistä tehdään kuitenkin muualla kuin varsinaisella suorituspisteellä ja juuri tätä työtaakkaa digitalisaatio helpottaa.

Myynti ja markkinointi

Ennen kuin urakoitsija pääsee töihin on tehtävä asiakashankintaa. Tämä vaatii myyntiä ja markkinointia: Työtä, joka harvoin on rakennusalan moniosaajan vahvinta osaamisaluetta. Siksi juuri myynti ja markkinointi kannattaa viedä digimuotoon.

Suurin osa rakennusalan hankintaa tekevistä tahoista tekee käytännössä kaiken työnsä tietokoneella. Alihankkijoita haetaan yritysten omista tietokannoista sekä etsimällä uusia yhteistyökumppaneita netistä. Hankintarekisteri on juuri tätä varten kehitetty palvelu, ja käytännössä tehokkain väylä pienemmän urakoitsijan parantaa näkyvyyttään uusien tilaajien silmissä. Se on myös hyvin kustannustehokas palvelu sekä tilaajalle että urakoitsijalle. Hankintarekisteri on harvinaisen helppo tapa saada myynti ja markkinointi digimuotoon.

“Hankintarekisteri on harvinaisen helppo tapa saada myynti ja markkinointi digimuotoon.”

Tilaajavastuu

Rakennusalaa säädellään voimakkaasti lainsäädännöllä ja määräyksillä. Tämä on välttämätöntä, että kaikki saadaan toimimaan eettisesti oikein. Suurimmalle osalle raskas byrokratia aiheuttaa kuitenkin paljon vaivaa, ajanhukkaa ja kustannuksia. Teknisten rakentamismääräysten lisäksi rakennusalan yrityksiä ohjataan ja valvotaan monin muin tavoin. Harmaan talouden torjumiseksi Suomessa on ns. tilaajavastuu-lainsäädäntö, jonka mukaan töitä tilaavan tahon tulee tuntea todella hyvin työsuorituksia tekevän yrityksen tilanne. Maksamattomia veroja ei saisi olla, työterveyspalvelut pitää olla asianmukaisesti järjestetty ja työntekijöiden työsopimusasioiden kunnossa.

Tilaajavastuulainsäädäntö aiheuttaa urakoitsijalle melkoisesti työtä. Vaikka kaikki olisi kunnossa, ajantasaiset dokumentit pitäisi myös muistaa toimittaa tilaajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muodostumista.

Myös tilaajaa lainsäädäntö työllistää. Dokumenttien tarkistaminen ja pyytäminen alihankkijoilta on yleensä tilaajan vastuulla. Ongelmana on, tunnistaako tilaaja oikeat laput vääristä tai jopa väärennetyistä? Jos virheitä tulee, viranomainen voi lätkäistä rangaistukseksi sakon.

Tätä tehtävää helpottamaan on olemassa erilaisia palveluita, joista tunnetuin on Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava kumppani-rekisteri. STV pitää Luotettava kumppani -rekisteriä, jossa ilmoitetaan, mitkä STV:n tietokantaan rekisteröityneet yritykset ovat lainsäädännön kannalta kelvollisia yhteistyökumppaneita.

Pätevyydet

Lainsäädännöstä tulevien vaatimusten lisäksi alalla on paljon käytäntöjä ja vaatimuksia, jotka ohjaavat työntekoa. Näistä esimerkkejä ovat henkilökohtaiset suojaimet, pätevyysvaatimukset ja kortit.

“Suuri osa rakennusalan töistä tehdään kuitenkin muualla kuin varsinaisella suorituspisteellä ja juuri tätä työtaakkaa digitalisaatio helpottaa.”

Vaikka suurin osa kaikista velvoitteista ei suoranaisesti tule lainsäädännöstä, vastuulliset tilaajat ja rakennusliikkeet ovat sopineet yleisiä toimintaperiaatteita, joita noudattamalla lainsäädännöstä tulevat määräykset saadaan toteutettua. Työtä tilaavan tahon tulee huolehtia ja valvoa, että työt tehdään turvallisesti. Tilaajan on oltava varma siitä, että työn suorittaja todellakin tietää mitä tekee ja osaa tehdä työn turvallisesti. Ammattitaidon testaamiseen ei sopimusneuvotteluissa ole aikaa, joten osaaminen varmistetaan kurssien ja pätevyyskoulutusten muodossa. Todisteeksi tällaisista koulutuksista esitetään yleensä kortti tai todistus.  Ammattitaitoisesta ja suoraselkäisestä yrittäjästä tällainen sertifikaattien, dokumenttien ja korttien vaatiminen saattaa tuntua epämiellyttävältä. Pienen yrityksen näkökulmasta suurin ongelma on kuitenkin kaikkeen tähän kuluva aika ja raha.

Digitalisaatio voi vähentää myös pätevyyksiin liittyvää kitkaa. Vaikka erilaisia pätevyyksiä edelleen tarvitaan, niiden tarkistaminen suoraan erilaisista rekistereistä on hiljalleen mahdollista. Ei siis enää tarvitse lähteä hakemaan kotiin jäänyttä Työturvallisuuskorttia. Myös erilaisia työturvallisuuskoulutuksia ja perehdytyksiä pyritään yhdistämään ja koulutuksia tehostamaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Rakennusteollisuus ry:n lanseeraama ePerehdytys, jolla pyritään vähentämään päällekkäisyyttä.

Laadunvarmistus

Laadunvarmistus on tärkeä osa rakentamisen prosessia. Varsinaisten työsuoritusten jälkeen käydään tarkistamassa, että kaikki on tehty niin kuin on sovittu. On ihan normaalia, että puutteita ja korjattavaa löytyy, sillä kukapa meistä voisi väittää, ettei koskaan ole tehnyt töissään virheitä. Virheet täytyy vain muistaa korjata ja sitä varten laatua varmistetaan.

Koska ihmiset erehtyvät ja unohtavat myös laadunvarmistuksessa, on tärkeää, että itse laadunvarmistusprosessi on selkeä ja aukoton. Jos laadunvarmistuksen prosessi sakkaa, virheitä ei saada korjattua ajoissa ja kustannustehokkaasti. Usein kaiken taustalla on epäselvä dokumentaatio sovitussa laadussa, tehdyssä työnjäljessä ja laadunvarmistuksen oikea-aikaisuudessa.

Juuri laadunvarmistukseen ja sen dokumentoimiseen digitalisaatiosta on valtavasti apua. Esimerkiksi näppärä työkalu rakennustöiden laadunvarmistukseen ja laajemminkin laadunhallintaan on suomalainen Congrid-ohjelmisto, jossa tarkastukset, kommentit ja kuittaukset saa tehtyä eri osapuolten välillä helposti ja vaivattomasti. Ei epäselvyyksiä, ei riitoja!

Mitä seuraavaksi?

Edellä on lueteltu muutamia asioita, joihin lähestulkoon kaikki rakennusalan toimijat törmäävät. Tärkeintä digitalisaatiosta puhuttaessa on muistaa, että kyseessä on lopulta vain yksi tapa käsitellä tietoa. Varsinaista ydintoimintaa tehdään enemmän tai vähemmän kuten ennenkin. Digitalisaatiossa suurin mahdollisuus liittyy varsinaista tuottavaa työtä tukevien toimintojen automatisointiin. Mitä vähemmän tukitoiminnot rasittavat yritystä, sitä enemmän ne pääsevät panostamaan tuottavaan työhön ja asiakkaan palvelemiseen.

Tarjolla oleviin palveluihin kannattaa tutustua kaikessa rauhassa ja aloittaa voi vaikka tässä esitellyistä palveluista. Käytä vaikkapa seuraavat viisi minuuttia rekisteröimällä yrityksesi Hankintarekisteriin tai lukaise aiempi postauksemme siitä miten digitalisaatiolla voidaan tehostaa rakennusalan hankintaa.